tiistai 27. tammikuuta 2015

Viimeinen luento ja sen pohjalta syntyneitä ajatuksia…



Flipped classroom näyttää olevan vahvistuva trendi opetuksessa, eli opiskelijat tutustuvat luentoon jo ennen kokoontumista yhteen, joten oppiminen on jo hyvässä käynnissä jo silloin. Tuo, kouluissa oleva käytäntö, että oppilailla pitäisi olla oma mobiililaite koulussa, ja näin ei verorahoja menisi laitteisiin, hukan mietityttää koulutuksen maksuttomuuden ja siten myös tasa-arvon kannalta… että asettaako se lapset eriarvoiseen asemaan vanhempien varallisuuden perusteella?
Tuo Kahoot-alusta vaikuttaa todella hauskalta! Tulen varmasti hyödyntämään tuotakin opetuksessani. Se tuo hauskuutta ja pelillisyyttä oppituntiin ja aktivoi kaikki vastaamaan, myös ne, jotka eivät aktiivisesti viittaile tunnilla. Samalla saan palautetta siitä, mitä oppilaat ovat oppineet ja mitä asiaa taas pitää vielä kerrata.

Luennolla tuotiin esiin, että Facebook on oikeastaan tällä hetkellä paras sivu, josta saada vinkkejä omaan opetukseen. Itsekin olen siellä jo neljässä ryhmässä.

Millaista osaamista tarvitsemme työelämässämme… Ajattelen, että haluan kehittää omia tvt-valmiuksiani mahdollisimman hyviksi. Jotta tulevan opetussuunnitelmankin vaade tvt-taitojen opettamisesta toteutuisi omassa opetuksessani, täytyyhän minun itse tuntea aihe, josta toisia opetan. Padlet, Kahoot ja qr-koodit…niitä jo osaan hyödyntää kyllä. Samoin minusta on luontevaa hyödyntää erilaisia oppimisaihioita netissä. Sosio-konstruktinen oppimiskäsitykseni kyllä laittaa miettimään, mahdollistavatko kaikki oppimisaihiot sosiaalisen puolen oppimisessa…. Työelämässä työnantaja järjestää monenlaisia koulutuksia, joiden avulla voi hankkia itselleen lisää osaamista, -näin myös tvt-valmiuksien osalla. Luulen, että opin sitenkin, ett kysyn muilta opettajilta neuvoa ja käytännön apua. Jos yksin koettaa kaikkea oppia, saattaa tulla joskus tunne, että tekisi mieleen heittää tietokone seinään silloin ”kun se ei tottele”… ;)

7 kommenttia:

  1. Itsekin pidin Matleena Laakson innostavasta luennosta tänään. Oli erittäin hyödyllistä, kun hän näytti TVT.trendien esittelyn lisäksi myös käytännössä, kuinka useat hänen suosittelemansa sovellukset ja ohjelmat toimivat. Monet opettajat tarvitsevat oikeasti käytännön ohjeistusta laitteiden käytössä, mutta ehkä vielä suurempi osa vinkkejä siitä, mitä sovelluksia, ohjelmia ja pelejä voisi koulussa käyttää. Näin ei tarvitse tehdä tutkimustyötä täysin yksin.

    Keskeinen minua koskettanut muistuts oli jälleen se, kuinka TVT-opetuksen on oltava relevanttia. Ei ole mitään mieltä opettaa tuntikausia teknistä asiaa, jonka alakoulun oppilaat jo hallitsevat tai harjoitella ohjelmien käyttöä, joista ei loppujen lopuksi olekaan hyötyä harjoituksen jälkeen. Arvioinnin ja teknologian käytön on myös kohdattava. Arviointi ohjaa oppimista, mutta kuinka sisällyttää teknologia myös arviointiin luontevasti paperi-kynä-kokeiden rinnalle (vai jopa tilalle?)? Kuinka hyödyntää teknologiaa niin sujuvasti opetustyössä, ettei se vie turhaa huomiota sisällön oppimiselta?

    Kuten Laaksokin painotti, keskeisintä opettajana lienee tunnistaa oma osaamattomuus, sietää sitä nolostumisen uhallakin ja innostua oppimaan uutta. Erittäin tärkeä tekijä on myös opettajayhteisön hyödyntäminen. Olisi päästävä avoimeen opetusmateriaalien ja -ideoiden jakoon niin, ettei kukaan tunne itseään hyväksikäytetyksi tai puolestaan koe huonoa omaatuntoa muiden ideoiden hyödyntämisestä. Tämä voidaan varmaankin välttää painottamalla ajatustapaa "saat, jos haluat": ihan tosissaan ei ole sosiaalinen pakko jakaa omia ideoita, jos sen kokee epämukavaksi ja puolestaan hyödyntämistä ei tarvitse hävetä, vaikkei sillä hetkellä olisikaan omia ideoita jaettavaksi.

    VastaaPoista
  2. Itse ajattelen, että kun on opetellut käyttämään muutamia opetuksessa hyödynnettäviä sovelluksia, on koko ajan helpompi opetella uutta. Sovellusten ja laitteiden suunnittelijat pyrkivät tekemään toiminnoista intuitiivisia ja helposti käytettäviä. Tärkeä neuvo on, että jos et oss, niin kokeile. Sovellukset eivät voi "mennä rikki" ja useimmin ne on rakennettu niin, että voit palata edelliseen vaiheeseen, jos et päässyt sinne minne yritit. Uskon, että siksi lapsetkin ovat niin hyviä tvt-laitteiden käyttäjiä, että he uskaltavat itse kokeilla ja tutkia. Peleissä ja sovelluksissa käytettävä logiikka tulee nopeasti tutuksi, kun on muutamaan niistä tutustunut. Uskoisin myös, että tälläiset geneeriset tvt:n käyttötaidot ovatkin tärkeämpiä kuin yksittäisen sovelluksen hallitseminen. Pelit, sovellukset ja trendit vaihtelevat jatkuvasti. Tärkeämpää olisi siis opetella soveltamaan yleisiä periaatteita, kuin käyttämään yksittäisiä ohjelmia.
    Täkeä pointti on tuo, että tietoa on hyvä oppia jakamaan. Sekä antamalla omasta, että kysymään neuvoa silloin kun tarvitsee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti tuo "jos et osaa, kokeile". Tämä tuntuu olevan iso kynnys erityisesti tvt:tä tuntemattomille, pelätään, että laitteet jotenkin menisivät rikki, jos painaa jotain väärää nappulaa. Vaikka asia on juurikin noin, että harvemin sovellukset (tai varsinkaan koneet!) menevät rikki kun niitä käyttää ja kokeilee :-)

      Poista
  3. Itseäni ilahdutti myös Matleena Laakson luennolla sen käytännönläheisyys. Konkreettiset esimerkit sovelluksista olivat loistavat. Sain itse ainakin monia uusia sovelluksia tietooni. Vielä kaipailisin enemmän huomiota myös varhaiskasvatuskeen, kuten jo yhdessä aiemmassakin kommentissani kerroin. Soveltaminen varhaiskasvatukseen lukutaidottomille lapsille on tietenkin vain omasta viitsimisestä ja ideoinnista kiinni, mutta olisi kiva saada myös vähän valmista materiaalia ja vinkkiä myös varhaiskasvatuksen puolelle.
    Ja yhdyn täysin tuohon "Jos et osaa, kokeile", ja lisäisin siihen perään vielä että "opit". Tosin tietty varovaisuus on hyvä aina muistaa, etetenkin verkossa työskennellessä,ettei ihan mitä tahansa ok-nappeja painele. Onko teillä tietoa, minkäverran ja missä vaiheessa opetetaan turvallista netin käyttöä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoisi ainakin, että nettietiketti ja yleiset nettikäyttäytymisen periaatteet kulkisivat koko ajan TVT:n käytön ja opettelun vanavedessä. Sijaisuuksia tehdessäni olen törmännyt neljäs-luokkalaisten äidinkielen kirjassa olevaan netti-käyttäytyminen aiheiseen tuntiin. Tunnin sisältönä oli sähköpostin kirjoittaminen ja oman salasanan salassa pitäminen. Kysesisessä koulussa käytössä oleva äidinkielen kirja ainakin käsitteli hyvin tietoturva yms. teknologia asioita. Kirja taisi olla Kynä Kulkuri 4.

      Poista
    2. http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/5e01a44aeeaf807f1d120d0bb6572041/1425318990/application/pdf/13386830/MLL%20Mediaty%C3%B6kaluja%20varhaiskasvatukseen%20A4%20B%20%28kaksi%20palstaa%29.pdf

      Tässä mielenkiintoisen näköinen linkki varhaiskasvatuksen kontekstiin :)

      Poista
  4. Hyviä ajatuksia teidän ryhmällä! Tässä muutama kommentti yksittäisiin lainauksiin.

    Nina: "Työelämässä työnantaja järjestää monenlaisia koulutuksia, joiden avulla voi hankkia itselleen lisää osaamista" Toki näinkin ja paljon olen itsekin koulutuksiin ja konferensseihin saanut osallistua. Mutta paljon myös luotetaan siihen, että maisterin tutkinnon myötä aikuinen osaa itse opiskella asioita ja on siihen motivoitunut, kun työ sitä edellyttää, Kun aloitin työt tvt-hankkeessa, katselin kovasti minulle sopivia koulutuksia, mutta en löytänyt. Homma toimi niin, että minulle sanottiin ekalla työviikolla,että minun pitäisi vetää koulutukset wikeistä ja blogeista. Tutkailin monia alustoja, haastattelin ihmisiä, kyselin apua verkosta. Ja huomasin jälleen kerran, että toisia opettaessa itse oppii.

    Salla pohti, että kuinka hyödyntää teknologiaa niin sujuvasti opetustyössä, ettei se vie turhaa huomiota sisällön oppimiselta? Hyvä kysynys. Ainakin osavastaus on se, että esim. QR-koodeja käytettäessä ekalla kerralla aikaa menee tekniikan ja/tai sovelluksen oppimiseen. Mutta sitten se osataan ja seuraavilla oppitunneilla voidaan keskittyä vain itse sisältöön,ja tekniikka on vain työkalu. Itse kannustan opettajia kertomaan kollegoilleen esim, että 5B-luokka hallitsee blogit ja Aurasman, niin muut opet tietää, että sen ryhmän kanssa voi ryhtyä suoraan hommiin ilman välineiden opettelua. Jossain kouluissa näitä vastuita eri sovellusten opettamisesta on jaettu eri opettajille tai oppiaineille.

    Johanna kommentoi osuvasti, että kun on opetellut käyttämään muutamia opetuksessa hyödynnettäviä sovelluksia, on koko ajan helpompi opetella uutta. ja että lapsetkin ovat niin hyviä tvt-laitteiden käyttäjiä, että he uskaltavat itse kokeilla ja tutkia. Olen aivan samaa mieltä ja kokemuskin sen vahvistaa. Uusien sovellusten käyttönotto käy koko ajan helpommaksi, kun monessa on sama logiikka, mutta myös tiedän koko ajan paremmin, mistä apua mihinkin saa.

    VastaaPoista